Postauksen aiheeksi pääsevät siis porukoitten kissat. Ensin otetaan Jopi ja Tahvo. Jopi on tuo harmaa ja Tahvo puolestaan tuo mustavalkoinen. Jopi on se nuorin, ehkä neljä tai viisi vuotias, en muista kyllä yhtään... Tahvo on keskimmäinen, muistaakseni samasta pentueesta kuin Jopin emo. Heittäisin iäksi rapiat kahdeksan vuotta. Jopilla jäi luultavasti pentuna toinen takajalka auton/traktorin/jonkin moottorilla käyvän alle, mistä syystä se pelkää nykyään ihan hulluna kaikkea mikä vähänkin hurisee! Jopa ruohonleikkuri ja miun skootteri aiheuttaa sen että Jopi on salamana toisella puolella pihaa, ellei jopa tonttia.Tahvolle puolestaan tekisi hyvää jos sillä olisi edes murto-osa Jopin pelokkuudesta... Monta kertaa käynyt mielessä että niinköhän herra nyt pääsi viimeiselle matkalleen kun autolla ajat pihaan ja Tahvo senkun istuu keskellä pihaa ja luottaa siihen että ei se päälle aja... Tahvolla oli myös nuorempana ihan käsittämätön kyky jäädä aina nakeliin joka paikkaan! Mikäli aitan/autotallin oven takaa kuului avutonta mouruamista, se oli takulla Tahvo.
Sitten on Herra Hurmuri, eli tuttujen kesken Hurmuri. Hurmuri on se vanhin, herra arvokkaassa 13-vuoden iässä. Moni on ihmetellyt että miten Tahvon ja Hurmurin erottaa toisistaan, mutta nehän on ihan eri näköset! Tahvolla on niskassa kaksi mustaa laikkua kun taas hurmurilla on vain yksi. Lisäksi Hurmurissa on enemmän tummaruskeaa sävyä, Tahvo taas on enemmän musta. Hurmuri on muistaakseni samasta pentueesta kuin Tahvon emo, eli kolmen sukupolven edustus on meidän kissoissa! Neljäskin kissa oli (Pörny) mutta se siirtyi talven aikana kissojen taivaaseen kun alkoi ikä painaa ja se laihtui ihan hurjasti kun ei enää ruoka maistunut.Semmoista tällä kertaa. Loppuun vielä semmoinen pieni valitus että miulla on meneillään kevätmasennus... Masennus siinä mielessä että miun mielestä noi lumet ja jäät sais lähteä nyt heti justiinsa tällä sekunnilla! Tahtoo pyöräilemään hameessa ja sandaaleissa! Yhyy...!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti