She cowers the earth with a breathtaking cloak

Ohops, onpa taas pidelly hiljaista täällä päin, mutta (jälleen kerran) siihen löytyy tekosyy selitys. Ensinnäkin, kuten joskus tuli mainittua, olen ollut työharjoittelussa kotipuolessa ja toisekseen, syksyn mittaan kannettava-rassukkani alkoi näyttää vanhuuden merkkejä ja en vaan jaksanut sitä iänikuista stressaamista että "lähteekö se rakkine tänään käyntiin vai ei..? aha, ei näköjään...". Mutta nyt puhaltaa uudet tuulet, viime keskiviikkona nimittäin kävin hakemassa uuden rakkaani, ASUS... jotain... Vanhakin oli ASUS ja kun se ennen vanhenemistaan toimi täysin moitteettomasti, halusin uuden tulokkaan olevan samaa merkkiä. Sillä faktalla että kyseinen kone oli se hyllyn halvin ei tietenkään ole mitään tekemistä päätöksen teossa heh. Joten ehkä nämä hämähäkin-seitit taas karisee tässä bloginpäivityksessä kun on toimivat lelut.

Työharjottelu puolestaan on jo reippaasti voiton puolella, on nimittäin enää viimeinen viikko edessä (voi herran jestas...). Kotihoito tai avohoito-puoli yleensä ei edelleenkään tunnu siltä omalta alueelta, joten varmaan voi arvata miten mukavalta terveysasemalla tuntui kun sai taas vetää hoitajan valkoisen puvun ylle. Se on vaan kylm fakta että osastohoito-puoli on näköjään se mikä miuta eniten puhuttelee. Terveysasemalla olen sairaanhoitajan vastaanoton lisäksi ollut jo kertaalleen labrassa, minne olen menossa myös ensi viikolla toistamiseen, sekä äitiysneuvolassa ja voi pojat oli kivaa! Oli ehkä maailman upein tunne kun pääsin ensimmäistä vauvaa tunnustelemaan siitä äidin masun lävitse...! Ja se hetki kun kuulin ne lapsen sydänäänet... huh! Korvaamatonta... Ensi viikolla olen myös menossa lastenneuvolaan, ja myös sitä odotan innolla :)

Vähänkö ihanaa kun on tullu lunta! ♥ Tosin se viikontakainen myräkkä ei ollu kovin kiva, lumi ois saanu tulla silleen vähän kerrallaa, eikä yhtenä iltana hehe. Onneksi en viikko sitten lähteny ite ajamaan Laprantaa kohti vaan koska veli-poika tarvi autoa, tulin linkillä (joka sekin oli puolisen tuntia myöhässä...). Tuossa iltapäivällä on taas edessä tunnin ajomatka kotikotiin, onneksi siellä nyt on semmonen normi talvikeli.

Yhden kuvan sain tähän napattua. Pari viikkoa sitten ostin tuommoisen kiemurakehyksen ja siihen semmosen lasisen... öm... mikä toi nyt on... No oli mikä oli, tommosen systeemin minkä liimasin siihen kehykseen ja sitten tänä viikonloppuna sain lopulta ostettua sormuspohjan johon puolestaan liimasin tuon kehyksen. Salamalla on hirmu vaikee saada todellisuutta vastaavaa kuvaa, mutta tuossa on niinku semmosta vanhaa paperia lasikuoren sisässä jossa on vanhalla kaunolla kirjotusta. Tekstistä tajuan tasan yhden sanan joka on 'sous' minkä perusteella epäilen että teksti on ranskaa, mutta mitäpä tuosta, se on nätti :)

Eipä sitten taas kai muuta, palaillaan. Ciao!