Reilu vuosi sitten tein kosmetiikan top10 postauksen ja kun tänään nyt ei ollu muutakaan tekemistä niin aattelin että voisin heittää jutun uusiks, kun siellä kosmetiikka puolella on sattunu vähän muutoksia sitten viime näkemän. Lisäksi haasteen nimi muuttu top11:ta mutta mitä väliä yhdellä numerolla nyt on heh :D
Se joka sanoi että halvalla ei saa hyvää ei ole käyttäny Simple-sarjaa. Hinnat on todella opiskelijaystävällisiä, siinä 3-5 euroa ja teho on loistava. Lisäksi nuo on vielä nimenomaan herkälle iholle, eli nolla väriaineita sekä hajuja. Itselläni tuosta sarjasta on tuo daily wash, kasvovesi, kosteusvoide ja eye make up removal. Tuntuu että oon käyny läpi lähes joka ikisen silmämeikki-poistoaineen mikä löytyy Laprannan Emotionista tai Kicksistä ja kaikki on ollu enemmän tai vähemmän pettymyksiä. Kamalin oli L'Orealin öljypohjanen poistoaine hrrrrr....! Ei ikinä enää... Kaikki on ollu aina vähän joko liian öljysiä niin että simmuja on pitäny hinkata seuraavat 10 min puhtaaksi tai sitten liian heikkoja teholtaan, jolloin itse silmämeikkiä on pitäny hinkata se 10 min ja jopa hieman väkivalloin... Mutta tämä toimii! Lisäksi ei tartte mitään erillistä meikinpoistotököttiä, tuo daily wash kun pesee kasvoilta sekä meikit että muut epäpuhtaudet. Noiden lisäksi sitten vielä kuorin ihoni kerta viikkoon mutta kun se tuote tuntuu vaihtelevan koko ajan (kun en oo löytäny vielä sitä the kuorintavoidetta) niin se ei nyt tälle listalle päässyt.
Perusmeikki arkena, body-shopin kosteuttava meikkivoide ha GOSHin waterproof maskara ja eyeliner. Tuo meikkivoide on vaan aika inhan kallista (20 e tuo pieni puteli auts) mut onneksi se on ihan törkeen riittosaa. Ostin tuon paketin oikeasti vuosi sitten ja tuo on siitä hyvää että monet meikkivoiteet mitkä peittää kunnolla on ihan hirmu raskaita iholla, josta minun herkkä nahkani ei kovin paljoa tykkää. Tuo puolestaan peittää hyvin jos on vähän punotusta poskila/nenässä/leuassa mutta on silti mukavan kevyttä. Nuo silmätuotteet puolestaan on nekin löytyneet yritys-erehdys-periaatteella. Jostain syystä onnistun aina saamaan normi-ripsarit ja lainerit puoleenpäivään mennessä poskilleni, mutta nuo waterproof eli siis vedenkestävät pysyy. Ja sanonpahan vaan että murisen kyllä kovaa jos tuo maskara ja laineri jostain syystä lopetetaan...! Vasta tässä vähän aikaa sitten sain lopultakin päätökseen operaation nimeltä etsi uusi poskipuna kun se miun iconin luottopuna hävisikin hyllyistä ja mie oon hirmu tarkka siitä sävystä, ei saa olla yhtään pinkkiä, vaan sen pitää olla semmonen rusehtavan punanen...!
Hiusosastoa: tein tänä syksynä ryhdistäytymisliikkeen kuivan pehkoni kanssa ja ostin emotionin alesta tuon Gliss hair repair, daily oil elixirin. Vaikka puteli onkin pieni, siitä riittää kauan sillä kaks-kolme painallusta riittää miun päähän oikein loistavasti. Ja sitten tämä vanha tuttu, eli KC Colormask pepper-sävy. Punasesta tukasta en luovu. Pitäiskii taas kohtapuoliin vähän värjätä...
Pekka ja Pätkä, viimisiä viedään. Miun iho kuivuu tosi kuivaksi talvisin ja silloin apuun laukkaa Decubalin body lotion. Tuo on vielä siitä hyvä että tuossa ei oo mitään hajusteita niin sitä voi läträtä ilman että tulee mitään astmaoireita kylään. Eniten tuota menee taipesiin, polviin ja kyynärpäihin. Pikkuputeli puolestaan on Lumenen Arctic Aqua Syväkosteuttava Silmänympärysgeeli. Pieni pullo, mutta riittää hyvin kun ei tartte paljoakaan.
Siinäpä siis noita, loppuun voisi vielä vaikka laittaa pari ilonaihetta eiliseltä, ensinnäkin miulla kävi aamulla pieni kaveri kylässä. Istuin kaikessa rauhassa sohvalla kun aloin kuunteleen että mitä rapinaa katonrajasta kuuluu...? Siellähän pyrähteli paniikin vallassa pieni talitintti. Ensimmäinen ajatus oli kieltämättä että mitä...!? mutta sitten kyllä pomppasin äkkiä ylös ja avasin parvekkeen oven. Pienen harhailun jälkeen kaveri lopulta löysi tiensä vapauteen ja minä jäin keskenäni ihmettelemään että mistä pirskatin rakosesta se oli oikein pyrähtänyt sisään kun avoimen ikkunan edessä oli kuitenkin verho...?! No jaa, mikäpä siinä. Mutta eipä ole ennen tämmöstä käyny heheh.
Toinen valopilke taas tuli pienen sukuperinnön mukana, äiti ja isi tosiaan kävi eilen moikkaamassa pikaseen ja toivat samalla jotain minkä olivat saaneet miun iso-enolta (kaverien ilmeet on aina hyvännäköset kun ilmotan että miulla ei oo yhtään isovanhempaa elossa mutta miulla on kaksi iso-enoa ja yksi (?) isotäti!). Sain semmoisen ihanan purppuranvioletin huivin ja jos en vielä ensinäkemältä sitä olisi arvostanut niin arvatkaas vain kun sain kuulla mistä kaukaa se on peräisin. Huivi on nimittäin mummoni äidin kihlajaislahja, eli huivilla on lähes 100 vuotta ikää. Herran pieksut, enhän mie ees raaski käyttää sitä missään...! Korkeintaan jos johonkii juhliin sitte lähtee, kouluun mie en ainakaan sitä uskalla laittaa...! No, siihen asti kunnes joku juhla tulee esiin, huivi saa viettää ansaittua eläkeaikaansa rauhassa huivilaatikossa (huomattavasti) nuorempien tovereidensa kanssa.
Eipä tässä sitten taas muuta, ciao!
