So many door -how did you choose? So much to gain, so much to lose

Edellisessä postauksessa totesin tosiaan siitä miten lopullisesta muuttopäivästä tuli kuluneeksi vuosi. Postauksen jälkeen rupesin miettimään vähän syvemmin että mikä minussa ja tilanteessani on muuttunut, mikä pysynyt ennallaan ja niin edespäin.

16.8.2010 lähti pieni maalaistyttö kodin helmasta ja aloitti omaa elämäänsä kaupungissa joka tunnetaan Lappeenrantana. Ensimmäinen ilta ja seuraava päivä uudessa kodissa menikin suurimmaksi osaksi muuttolaatikoita/jätesäkkejä purkaessa ja jääkaappia täyttäessä. Muutamia kommelluksia muistan, ostin esim kaupasta leipää mutta unohdin kaikki lisukkeet siitä päältä. Myös ostosrutiinin muodostumisessa meni hetken aikaa, juoksin kirjaimellisesti ympäri ruokakauppaa kiroten että missä sejase nyt taas olikaan... Tässä olen muuttunut, nykyään kuljen sujuvasti tavaksi tulleen reitin ja poimin siitä matkalta kaiken tarpeellisen. Alusta asti minulla oli aina ruokakauppareissulla valmis lista, helpotti huomattavasti eloa. Unohduksia sattuu vielä nykyäänkin, saatan käydä kaupassa ja muutaman tunnin kuluttua muistaa jonkin asian mitä syystä tai toisesta en ollutkaan laittanut listaan ja joka nyt loisti poissaolollaan...

Muutamia epätoivonkin hetkiä on tullut koettua vuoden aikana. Muutamaa romahduskohtausta säikähdin jopa itsekin ennen kuin sain taas järjestä kiinni ja onnistuin vakuuttamaan itselleni että pohjalta ainoa tie on ylös. Nämä yksittäiset tapaukset oli siis jotain sellaisia hetkiä jolloin kaikki asiat tuntuivat menevän päin puita ja maailma tuntui potkivan päähän teräskärjillä varustetuin kengin.

Kuvat netin kuvahaulla löydetty

Ja kuten itselleni aina onnistuin vakuuttamaan, asiat selvisivät yksi toisensa jälkeen ja etenkin viimeisimmät kotikotonakäynnit ovat sen osoittaneet että Lappeenrannasta on tullut minulle uusi koti ja täällä myös viihdyn. Joka kerta takaisin tullessa on ensimmäisten tuttujen maisemien kohdalla noussut päähän ajatus: Kotona ollaan!

Summasummarum, olen edelleen sama hajamielinen tyttönen joka saattaa saman päivän aikana käydä kolmasti kaupassa hakemassa maitopurkin tai leipää. Yksi asia missä tosin en ole muuttunut on kotiavaimet. Edelleen tarkistan viiteentoista kertaan ennen lähtöä että ne avaimet on mukana. Tähän on yksinkertainen selitys: enää ei niin paljoa mutta ensimmäisinä kuukausina kun olin muuttanut näin useampaan kertaan unta siitä miten olin unohtanut avaimet sisälle ja yritin pähkäillä miten pääsisin sisälle. Toinen syy tähän vainoharhaisuuteen on se, että mikäli joutuu soittamaan talonmiehen avaamaan oven, joutuu viikonpäivästä ja vuorokaudenajasta riippuen maksamaan 20-40 euroa KERRASTA. Niin että kiitos, otan mieluummin vainoharhaisuuden kuin puhdasta tyhmyydestä ja hajamielisyydestä johtuvan loven lompakkooni.

Cause some like it hot, and some like it cold

Olen viimeiset pari viikkoa nauttinut täysin rinnoin ulkona vallitsevasta viileydestä ja kieltäydyn uskomasta viikon takaisia "Kesä tulee taas" otsikoita. Pari viikkoa ja ollaan jo syyskuussa! Nyt on jo syksyn vuoro.

Törmäsin hauskaan kosmetiikan top10 postaukseen Nurjimuksen luolassa ja päätin raapustella omani. Sen verran rikon sääntöjä että nää ei ole tärkeysjärjestyksessä...

1.Neutrogenan Hand Cream. Kun jokapäiväiseen elämään kuuluu neulominen, kirjoittaminen ja käsidesin (yli)käyttö, on käsien iho etenkin talvella aika tiukoilla. Tuo käsirasva on ihana kaveri silloin.
2. Neutrogenan Spot Stress controll-sarja. Lasken tämän kolmikon yksiköksi :D Nämä kaverit auttavat pitämään ihoni ainakin lähes siedettävänä. Sarjaan kuuluu puhdistusaine, kasvovesi ja kosteusvoide.
3. KC:n ColorMask Pepper-sävy. En tiedä mistä fiksaationi punaisiin hiuksiin on tullut, mutta tuli mistä hyvänsä se ei suostu päästämään irti. Tällä putelilla saa aina värin pysymään hitusen kirkkaampana värjäyksen jälkeen. Ihmettelen tosin että miksei missään Laprannan kampaamossa ole tätä myytävänä?! Olen jo melkein vuoden kysellyt eikä tunnu löytyvän mistään...!!

4. Herbinan hoitosuihke. Jos ei jaksa poispestävää hoitoainetta käyttää, tämä hempeän vaaleanpunainen kaveri tulee silloin avuksi. Ja siinä on ihana tuoksu!

5. phc:n Hair Repair Silk Serum. Ei huvita edes laskea kuinka monta kertaa olen kuullut kuivista hiustenlatvoista. Tänä kesänä lopulta otin itseäni niskasta kiinni ja kävin kosmetiikkakauppoja läpi ja Kicksistä muistaakseni löysin tuon pelkästään latvoihin käytettävän hiuksiinjätettävän hoitoaineen. Itse ainakin huomaan eron.

6. Vichyn Aqualia Antiox silmänypmärysvoide-puikko. Pieni puteli, hitonmoinen nimi... No joo. Herkän ihon omistajana illalla silmänympärys-ihoni on aika inhan tuntuinen meikinpoiston jälkeen. Vichyn puikko viilentää ja rauhoittaa erittäin mukavasti silloin ihoa.

7. Mavalan kynnen kovettaja. Tuskailin pitkään helposti liuskottuvien ja lohkeilevien kynsieni kanssa, tuntui että aina kun kynsi kasvoi hiemankin pidemmäksi, se lohkesi saman tien. Tuo tavara oikeasti toimii! Hitsiläinen, miun kynnet ei oo ikinä ollu näin vahvat! Huhhuh!

8-10. Arkimeikkini koostuu suurimmaksi osaksi meikkivoiteesta, puuterista ja ripsarista. Jos välillä kyllä käytän myös kajalia mutta se on enemmän semmonen extra. Tällä hetkellä käytössä MaxFactorin Second Skin Foundation ja Oriflamen (tilaajalahjana) puuteri ja ripsari.

Loppuun vielä löytö jonka tein jälleen ViipurinPortista. Olisin tuon ostanut jo samalla kertaa kun sen popparikulhonkin mutta ei ollut sillon tarpeeksi rahaa mukana. Miekkaa pitelevä lohikäärme on ihan pikimusta, salama vähän haalistaa väriä... Ja tuo miekka on siis paperiveitsi, eli ihan käyttöesine... mikä myös näyttää ihanalta... Hehee...

Ps. Vuosipäivä! Tänään tulee tasan vuosi siitä kun lähdin kodin turvasta seuraamaan omaa tietäni. Muutamista epätoivon hetkistä huolimatta vuosi on mennyt suurimmaksi osaksi hyvin ja tulevaisuuskin näyttää ihan hyvältä, eli ei muuta kun etiäpäin sanoi mummo lumessa!