Minulle ei ole ikinä sattunut fillarin kanssa mitään, ikinä. No, eilen kävi. Ja juuri silloin kun olen neljän kilometrin päässä kotoa ja n. 80 kilometrin päässä ihanasta isoveljestäni tai isistä! Olin jo tulossa kotiin päin keskustasta (kävin tekemässä vähän kirpparilöytöjä ja kyllähän niitä löytyi!) kun yhtäkkiä kuului joku metka ääni ja pyörän polkimista hävisi kosketus ihan täysin. Onneks ei ollu kovin kova vauhti joten onnistui käsijarrun kanssa pysähtymään ja vilkaisemaan pyörää. Ketju oli irronnut! Muuten ihan ehjä ja noin mutta irti siitä hammaspyörästä joka liittää sen takarenkaaseen! Kohtalon ironiaa vielä parhaimmillaan että aksidentti kävi pyörä-liikeen kohdalla missä tehdään myös huoltoja, mutta sepä oli mennyt puoli tuntia aikaisemmin kiinni... Voi...! Ensin yritin saada ketjua paikoilleen omin neuvoin mutta totesin nopeasti ettei siitä hommasta tule mitään muuta kuin mustat sormet... (rasva...) No ei sitten auttanut muu kuin kirota ensin etukäteen penikoita jotka tulevat muuten varmana kipeäksi ja lähteä pyörää taluttaen tallaamaan kotiin päin. Kilometrin tallattuani kohdalle sattui sen verran iso lätäkkö että sain vähän pestyä käsiä ja sitten istahdin lähellä olevalle pikkupenkille ja otin puhelimen kauniiseen käteen ja tein sen mitä jokainen käsistään kätevä maatalon kasvatti tekee, soitin pienen puhelun isoveljelleni...
Ensin tarkoitus oli vain tiedustella voisiko hän kenties poiketa alkuviikosta Lappeenrannassa, mutta veli oli sitä mieltä että jos ketju kerran muuten on ehjä ja paikoillaan, saan sen kyllä itsekin nyt ensihätään paikoilleen ettei tartte kävellä, vaikka mies itsekin voi sitten tulevalla viikolla yrittää poiketa katsomaan asiat muuten kuntoon. No ei siinä muuta kun veljen ohjeiden mukaan pyörä nurinniskoin, pientä väkerrystä kettingin kanssa että se on yhdestä välistä siinä hammaspyörällä ja sitten varovasti polkimen pyöritystä... Puhelu käteen ja iloisella äänellä ilmoitus: "Se meni! Se meni!" :D Hyvä minä! Siinä sitten kiittelyt ja terveiset veljelleni ja toive siitä että voisi tulla ihan muuten vaan käymään, ei sen takia että pyörää tjt muuta pitäisi huoltaa, puhelin taskuun ja matka jatkui! Kotona tosin meni melkein vartti että sain kaiken rasvan pois käsistäni mutta kyllä se sitten viimeistään saunassa lähti. Olin muuten tänään ekaa kertaa tuolla taloyhtiön saunassa huu! Yksityissauna-aika on tosiaan tunti, mie olin sieltä pois puolessa tunnissa... hehheh... Ja sanon edelleen että miulla on kyllä paras aika! Lauantai-ilta klo 20-21. Ja koska olen sen illan viimeinen saunoja, miulla on parhaat lämmöt siellä :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti