tiistai 25. toukokuuta 2010

Tulossa erittäin sekava ja rönsyilevä postaus, beware!

Minä olen ylioppilas minä olen ylioppilas minäolenylioppilaaaaaas!!! Voi Luoja! Tätä hetkeä onkin sitten odotettu... mitä...? Yli kymmenen vuotta? Saanko hieman hehkuttaa? Kiitos. JEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEE!!!!!!!!!!!!!!!! Krhm... no niin...

Olen papereihini yleisesti ottaen tyytyväinen, etenkin äidinkieleen joka lähti rajoilla ja nousi ylöspäin. Biologia hieman ärsyttää sillä ylemmän arvosanan alaraja on pisteen päässä omista pisteistäni GRRRRRRRRRRRR! No, ei voi mitään. Tänään aloitin urheasti siivousurakan omasta huoneestani, sitä on puunattu yhdestätoista asti ja nyt on niin siistiä että hyvä kun tunnistan huoneen omakseni o.o Ylppäreitä edeltävänä päivänä vaihtuu sitten vielä matto ja verhot, silloin vasta siksi, että matto on vaalea, ja haluaisin sen olevan vaalea myös vielä juhlissani xD Verhojen kanssa yksinkertaisesti siksi ettei minulla ole vielä hajuakaan mitkä verhot laittaisin ikkunaani... Huomenna ja torstaina on tarkoitus siivota yläkerran päätykammari ja eteinen ja sitten on yläkerta valmis. Perjantaina pitää piipahtaa 4h-toimistossa tekemässä työsopimus kesälle.

Meikäläinen lähtee toista kesää kirkkovahdiksi xD eli siis Tiekirkko-oppaaksi. Hypin kirjaimellisesti ilosta (tai siis olisin hyppinyt jos en olisi ollut autonratissa...) kun tuli kirkkoherranvirastosta soitto että "tulisitko taas kesällä kirkko-oppaaksi?" Työaika on tosiaan juhannuksen jälkeisestä maanantaista lähtien viisi viikkoa, viisi päivää viikossa, viisi tuntia päivässä (Heh, 555) ja viime kesänä oli vain kaksi kertaa jotka muistan, jolloin teki mieli lähteä kesken päivää kotiin. Ensimmäinen oli koska en ollut tajunnut miten kylmä kirkossa on pilvisenä päivänä (minulla oli hihaton paita). Hytisin siellä farkkutakki päälläni ja vahtasin silmä kovana kelloa. Toinen kerta oli kun sattui mukava ukkoskuuro melkein kohdalle... Kirkko on suhteellisen korkea ja aika avaralla paikalla... Ja kellotapuli on jo kertaalleen palanut ukkosen takia viiskytluvulla... Niin että olin hieman huolissani lähitulevaisuuteni puolesta silloin... Mutta hengissä selvisin ja oikein mielelläni menen sinne uudestaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti